Työn perusosaamiset

Osaamisen pyramidi

Työssä osaaminen koostuu kolmesta eri elementistä, jotka muodostavat pyramidin kaltaisen rakenteen. Ylinnä sijaitsevat työkokemuksesta kehittyvät TEHTÄVÄKOHTAISET osaamiset. Ne rakentuvat koulutuksesta syntyvälle OPILLISELLE ja AMMATILLISELLE osaamiselle. Pyramidin pohjarakenteen, sille alustan muodostavat PERUSOSAAMISET, yksilölle luontaiset tavat toimia, käsitellä tietoa sekä luoda näkymiä. Perusosaamiset kehittyvät aikaisemmin ja ovat ajassa pysyvämpiä mutta ennen muuta ne ohjaavat sekä suuntaavat kaikkea opillista, ammatillista sekä tehtäväkohtaista osaamista riippumatta henkilön iästä, koulutustasosta, työkokemuksesta tai työllisyysasemasta. Ne syntyvät yksilön motivaatioista, ajattelun sekä asennoitumisen tavoista ja niitä voidaan kuvata henkilöityinä ja helposti samaistuttavina "Työn osaajina".

Toisin päin katsottuna, kaikki alkaa PERUSOSAAMISTEN kehittymisestä, jotka ohjaavat kohti OPILLISTA osaamista, joka ohjaa kohti AMMATILLISTA osaamista, jotka yhdessä ohjaavat kohti TEHTÄVÄKOHTAISTA osaamista. Perusosaamisista voidaankin ennakoida kaikenpuolista opillista, ammatillista sekä tehtäväkohtaista osaamista. Ks. osaamisen pyramidikuvio alla.



Perusosaamisten alustamerkitys kasvaa osaamisvaateiden muuttuessa. Oppisisältöjen, ammattien ja tehtävien muuttuessa, "pyramidin" ylempiä osia pitää remontoida sekä uudelleen rakentaa. Sen sijaan perusosaamiset ja niiden ajurit, motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat muuttuvat hitaammin. Niiden suurempi pysyvyys sekä siirrettävyys toimivat alustana elinikäiselle oppimiselle. Ihmisten omista motivaatioista, ajattelu- ja asennoitumistavoista syntyvät perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on välttämätön jotta omaehtoinen uran ja osaamisen kehittäminen voi käynnistyä.

Työn perusosaamiset - Työn osaajat

Perusosaamiset ovat neljätoista osaavaa tapaa toimia itsenäisesti, johtaa muita, tehdä yhteistyötä, käsitellä tietoa ja luoda näkymiä maailmaan ja itseen. Niiden ajureita eli käyttövoiman ja suunnan antajia ovat yksilön motivaatiot, ajattelun ja asennoitumisen tavat. Perusosaamisia voidaan kuvailla kahtenakymmenenä helposti samaistuttavana "Työn osaajina", katso PDF.

Perusosaamisten erityinen voima on että niillä voidaan ihmisten rinnalla kuvata myös työtehtäviä. Eli jokainen tehtävä voidaan profiloida samoilla perusosaamisilla. Tehtävää voidaan esimerkiksi arvioida tavoitellaanko siinä ja missä suhteessa korkeaa laatua vs. suuria määrällisiä tuloksia. Ihmisiä puolestaan sovitetaan tehtävään arvioimalla josko henkilö on ensisijaisesti "laadun vai tuloksen tavoittelija", jne.

Ammattiryhmät ja tiimit

Yksilöiden ja tehtävien ohella perusosaamisilla kuvataan ammattiryhmiä sekä tiimejä. Olemme keränneet erilaisten ammattiryhmien "prototyyppisiä" osaamisprofiileja aina käytettyjen autojen myyjistä klassisen baletin tanssijoihin. Tiimejä voidaan puolestaan tarkastella kollektiivisina osaamisyksikköinään laskemalla jäsenten perusosaamisten keskiarvot. Tiimejä voidaan kuvailla laaja-alaisilla osaamisilla, esim. korkeaa laatua vs. mittavia tuloksia tavoittelevina tai nykyisiä prosesseja toteuttavina vs. uusia prosesseja luovina yksikköinä. Työtiimejä voidaan myös tarkastella kapeammin osaamisin, esim. heikosti vs. tehokkaasti tiedottavina tai asiakaspalvelua toimittavina yksikköinä.

Psykologiset ajurit

Entä mitkä ovat perusosaamisten ajureita? Perusosaamisia ohjaavat hitaasti muuttuvat psykologiset rakenteet ja prosessit. Persoonallisuudelle on voitu varsin laajakantoisin pitkittäisaineistoin osoittaa merkittävää pysyvyyttä varhaislapsuudesta vanhuusikään asti (Roberts & DelVecchio, 2000). Äskettäin julkaistu liki neljännesmiljoona koehenkilöä sisältänyt meta-analyysi vahvisti aiempien pitkittäistutkimusten tuloksia (Bleidorn et. al, 2022). Psykologiset rakenteet ja ajurit ovat myös evoluution mielessä ikiaikaisia, kovin hitaasti muuttuvia. Ihmisten motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat ovat pysyneet samoina läpi yhteiskunnan sekä teknologian kehityksen. Samat ajurit ovat ohjanneet yhteiskuntien eri aikoina tilaamaa osaamista.

David C. McClelland on selittänyt kokonaisten kansakuntien taloudellista suorituskykyä niiden suoriutumismotivaatiosta käsin (McClelland, 1961/2010). Uskaliaat, toki kiistellyt tutkimukset eivät rajoittuneet vain moderneihin teollisiin yhteiskuntiin vaan ulottuivat Inkakulttuuria edeltävän sivilisaation ja vieläpä pronssikautisen Minolaisen kulttuurin talousromahduksen selittämiseen (Davies, 1969). Voidaan esittää, että jopa kivikauden metsästäjien, keräilijöiden ja shamaanien osaamisajureina olivat samat motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat jotka nykypäivänä ohjaavat ihmisten työssä osaamista. Työelämän kaikenpuolisen murroksen ja tekoälyn aikakaudella on tärkeätä ymmärtää että ihmisen motivaatiot, ajattelu- ja asennoitumistavat eivät muutu. Haasteena onkin vastata opillisten, ammatillisten sekä tehtäväkohtaisten osaamisten muuttumiseen.

Motivaatiot - toiminnan ajurit

Suoriutumisen, johtamisen ja vuorovaikutuksen motivaatiot ovat itsenäisen toiminnan, johtamisen ja yhteistyön ajureita. Kuhunkin motivaatioon sisältyvät yksittäiset motiivit ohjaavat omia erillisiä osaamisia. Haluaako henkilö suoriutua tavoittelemalla laatua vai tuloksia. Haluaako henkilö johtaa muiden toimintaa vai ajatuksia. Haluaako henkilö vuorovaikuttaa viestimällä, neuvomalla vai kuuntelemalla muita.

Ajattelutavat - tiedonkäsittelyn ajurit

Ajattelutavat puolestaan ovat tiedonkäsittelyn eli suunnittelun ja ongelmanratkaisun ajureita, jossa hyödynnetään joko nykyisiä, ennalta koeteltuja prosesseja tai luodaan uusia prosesseja. Molemmat ovat osaamista riippuen kohdetehtävästä. Suunnittelua ja ongelmanratkaisua toteutetaan neljänä perättäisenä askelmana alkaen ongelman tai suunnitelman lähestymisestä ja päättyen ratkaisujen toimeenpanoon. Kukin askelma edustaa omaa yksittäistä perusosaamista.

Asenteet - näkymien ajurit

Asenteet ovat erilaisten näkymien ajureita. Asennoituminen ympäristön epäselvyyteen-muutokseen ennakoi viihtymistä joko järjestyneissä, stabiileissa työympäristöissä tai vaihtelevissa, mobiileissa työympäristöissä. Optimismin voimakkuus ohjaa henkilön realistisia vs. optimistisia onnistumisodotuksia. Oman eettisen toimintansa tutkiskelulla on puolestaan vähemmän vaikutusta toiminnalliseen osaamiseen työssä.

Osaamisen omistajuus

Perusosaamiset eivät ole ulkoa annettuja tyhjiä iskulauseita tai teknisiä, vaikeaselkoisia ominaisuuksia vaan helppotajuisia työn tekemisen kuvauksia. Yksilöiden kuvaaminen samaistuttavina "Työn osaajina" on vastaus identiteettiä koskevaan kysymykseen: kuka minä olen työssä. Henkilöityihin osaajahahmoihin onkin helppo samaistua toisin kuin abstrakteihin dimensioihin tai työelämästä melko etäällä oleviin persoonallisuuden yleispiirteisiin. Katso oppitunti "Kuka minä olen - urasuunnittelu".

Ehkä tärkeintä on, että samaistumisen myötä "Työn osaajina" kuvatut perusosaamiset luovat omistajuuden tunteen, joka on liki välttämätön jotta omaehtoinen osaamisen kehittäminen voi käynnistyä. Tarkastele perusosaamisten teoriataustaa dokumentissa WOPI Technical Manual (WOPI, 2010).