Identiteetistä urasuunnitteluun

Nykyinen massiivinen työn murros luo kasvavia haasteita urasuunnittelulle. Laaja yleisö kokee hämmennystä, turvattomuutta ja ahdistusta tulevaisuudestaan. Urasuunnittelu kohtaa ei sen vähempää haastetta kuin identiteetin löytäminen. Psykoanalyytikko Erik Eriksonin (1980) käsite nuoruusiän kehitykseen kuuluvasta identiteettikriisistä näyttäisi kuvaavan laajemminkin ihmisten tuntoja työn murroksen keskellä. Seuraava ohjelma käynnistää omatoimisen urasuunnittelun jolle ponnahduslaudan antaa työidentiteetin etsiminen ja sen löytäminen. Syntyy kiinnostus, sitoutuminen ja tieto oman työuran ja osaamisen kehittämiseen.

Identiteetin etsiminen

Ensimmäisenä vaiheena ohjattava lähtee etsimään identiteettiään valitsemalla 20:n “Työn osaajan" joukosta - aina Laadun tavoittelijasta Optimistiin asti - itselleen kuusi samaistuttavinta osaajahahmoa, joka tarjoaa vastauksen kysymykseen: kuka minä olen työssä? Sosiaaliselta haluttavuudeltaan samanarvoiset työn osaajahahmot sisältävät kuvauksen niille ominaisista toimintatyyleistä, ajattelutavoista, ydinosaamisista sekä soveltuvuudesta erilaisiin opillisiin-, ammatillisiin- ja tehtäväympäristöihin. Esimerkiksi "Laadun tavoittelijat" soveltuvat parhaiten rajatumman vastuualueen teknisluontaisiin tehtäviin. Leikillinen, mukaansa tempaava työidentiteetin etsiminen suuntaa ohjattavan löytämään oma työidentiteettinsä sekä ydinosaamisensa eli vastaamaan kysymykseen: Kuka minä olen työssä? Kokeile etsimistehtävää.

Identiteetin täsmentäminen

Edellinen etsi-ja-löydä työidentiteettisi on usein riittävä ponnahduslauta herättämään omatoiminen suunnistaminen opintojen ja työurien maailmassa. Valinnaisena jatkona työidentiteettiään voi täsmentää täyttämällä standardoitu, yhteensä 224 kysymystä sisältävä ja rekrytoinnin käyttämä persoonallisuustesti (Work Personality Inventory). Se tuottaa laaja-alaisesti validoituihin työnosaajamittoihin pohjautuvan kokonaisvaltaisen, yksityiskohtaisen osaajaprofiilin laajentaen tarkastelukulmaa ohjattavan kuudesta itse valitusta osaajahahmosta kattaen kaikki 20 työn osaajahahmoa. Pistearvot osoittavat osaajahahmojen keskinäisen voimakkuuden: mitkä hahmot ovat henkilön eniten, mitkä vähiten, ehkä mitkä erityisen vähän suosimia rikastaen kuvaa henkilön identiteetistä. Henkilön oman sisäisen osaamisprofiilinsa ohella testin väestönormiin standardoidut pistearvot mahdollistavat vertailun myös muihin ihmisiin.

Identiteettien vertailu

Tärkeä tarkastelu toteutuu kun etsimisvaiheessa itse valittua sekä täsmentämisvaiheen testin tuottamaa identiteettiprofiilia verrataan toisiinsa. Pääosin ne tapaavat käyvän yksiin vahvistaen itse valittujen ydinosaamisten oikeaan osumista, validiteettia. Kun ne eivät käy yksiin seuraa hämmennystä, jonka läpikäynti lisää tärkeää, ehkä piilossakin olevaa tietoa. Esimerkiksi itse valituissa osaajien profiileissa esiintyy usein sosiaalisen toivottavuuden vaikutuksia, joita kontrolloidaan jo rakennettaessa persoonallisuuden testejä. Toisaalta standardoidut testit saattavat myös paljastaa piileviä osaamisia joista ohjattava on ollut liki täysin tietämätön. Kummallekaan profiilille ei kuitenkaan anneta absoluuttisen totuuden asemaa vaan sen päättää aina ohjattava itse. Osaajaprofiilien edestakainen vertaileminen herättää ohjattavassa eloisan ja monet nurkat valaisevan silmäilyn täsmentäen näin ohjattavan tietämystä identiteetistään ja ydinosaamisistaan. Seuraavassa esitellään tapauksia joissa testivaihe on tuonut tärkeitä täsmennyksiä.

Poliisi

Sosiaalisen toivottavuuteen liittyen, nuoremman poliisihenkilön hahmovalinnat olivat kuin poliisiammatin esitteistä. Toiminnassa hänen ensimmäinen valintansa "Toiminnan johtaja" heijastaa jämäkkää toimintaa vuorovaikutustilanteissa. Toinen valinta "Viestijä" heijastaa ystävällistä ja proaktiivista sosiaalista vuorovaikutustapaa. Suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa hänen ensimmäinen valintansa "Käytännöllisen kuvan katselija" heijastaa konkreettisten aistihavaintojen tekemistä. Hänen toinen valinta "Analyyttinen ajattelija" heijastaa rationaalista, järkiperäistä ongelmien ratkaisutapaa. Yhteenvetona, hänen työidentiteettinsä osuu hyvin yhteen siihen mitä voitaisiin odottaa ihanteelliselta poliisiammattilaiselta.

Testitulokset vahvistivat hänen toiminnallisen osaamisen identiteettiään "Toiminnan johtajan" yltäessä korkeimpaan pistearvoon. Mutta, toiseksi korkeimman pistearvon saavuttikin "Muiden neuvoja", jota voi jopa pitää hänen alunperin valitsemaa "Viestijää" tärkeämpänä ominaisuutena poliisin työssä. Sen sijaan testituloksensa suunnittelussa ja ongelmanratkaisussa loivat kovin vastakkaista kuvaa itse valittuihin osaajahahmoihin nähden. Korkein pistearvo osui "Ideantuottajaan" joka viittaa siihen että hän lähestyy ongelmanratkaisua hakemalla uusia ja ennestään näkemättömiä ideoita (vastakohtana faktoille). Testin toiseksi korkein pistearvo osui "Intuitiiviselle ajattelijalle" joka osoittaa vaistonvaraista, tunteiden ohjaamaa ongelmanratkaisua (vastakohtana rationaalisille, järkiperäisille ratkaisuille). Yhteenvetona ohjattava osoitti vahvasti luovia elementtejä suunnittelussa ja ongelmien ratkaisuissa joita voi olla haasteellisina toteuttaa poliisin perustyössä.

Psykologi

Terveydenhuollossa toimivan nuoren psykologin ohjausteemoihin sisältyi kärsimänsä työuupumus. Henkilö samaistui "Laadun tavoittelijaksi" heijastaen pikkutarkkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja aikaa käyttävää toimintatyyliä. Ohjattava arveli perfektionistista asennoitumistaan tärkeimmäksi syyksi uupumistunteiden kehittymiseen. Selitys on sinänsä looginen, täydellisyyden tavoittelu liitetäänkin usein työuupumuksen syntyyn, tilannetekijöiden ohella.

Mutta ohjattavan testitulos "Laadun tavoittelijan" kohdin saavutti ainoastaan viitenormin keskitason poissulkien hänen käsityksensä ylenmääräisestä täydellisyyden tavoittelusta. Sen sijaan testitulos osoitti erittäin korkeaa pistearvoa "Muiden kuuntelijuudessa" saavuttaen tason jossa henkilö luopuu omista eduistaan täyttääkseen muiden (oletettuja) tarpeita. Viitenormien mukaan vain kuusi henkilöä sadasta saa yhtä suuren tai suuremman "Kuuntelijuuden" pistearvon. Kyselemätön toisten kuuntelu ja palvelukseen asettuminen tuovat ilmi haavoittuvuutta joka voikin olla todellinen syys uupumisoireille. Kyselemätön samaistuminen potilaiden kärsimykseen kuormittaakin hoiva-alan ammattilaista eikä ole tarkoituksenmukaista hoidon toteuttamiseksi.

HR asiantuntija

Kolmas esimerkki koskee tilannetta jossa testi tunnistaa osaamisen josta uraohjattava on heikosti tai ei ollenkaan tietoinen. Henkilö toimii pienemmän organisaation HR:n yleisasiantuntijan tehtävissä, joissa hän vastaa monipuolisista ja päivittäin vaihtuvista käytännön toimista. Hän ilmaisi kokevansa jonkinasteista epäviihtyvyyttä joskaan ei osannut tarkentaa sen syitä.

Testi osoitti korkeaa pistearvoa "Monitahoisen kuvan katselijan" dimensiolla joka tarkoittaa että hän hahmottaa asioita korkealla abstraktiotasolla. "Käytännöllisen kuvan katselijan" vastakohtana ohjattavalla on tapana hahmottaa asioita kontekstoiden, hakien laajempaa ja syvällisempää kuvaa asioista. Päivittäin vaihtelevien käytännön asioiden hoitamisen sijasta hän voisi laajaa hahmottamistaan toteuttaa paremmin suunnittelukeskeisissä HR-tehtävissä, tutkimuksen ja HR policy-tason suunnittelun parissa. Tieto yllätti hänet joskin hän ilmaisi kiinnostuksensa lisä- tai jatkokoulutukseen nykyisen akateemisen tutkintonsa päälle.

Tutkimus

Oppitunnin lyhennelmä esitettiin 24.7.2025 Euroopan psykologisen arvioinnin (ECPA) konferenssissa Barcelonassa. Konseptin kehittäminen alkoi eri opiskelijaryhmillä, ensin Aalto yliopistossa vierailleilla New Yorkilaisen yliopiston MBA-opiskelijoilla ja sittemmin organisaatiokäyttäytymisen ja psykologian maisteriryhmillä Tallinnan yliopistossa joille fasilitointipalautteita on annettu ryhmä- ja yksilömuodossa. Näille myös suunnitellaan seurantaa. Tekeillä on kirja "Identiteetistä osaamiseen - murtuvan työn keskellä".